Katsot synkkään virtaan
mitä siellä näät
itkuiset kasvot huomisen
kipeän
joka jää

Kädelläsi hiljaa
kuohuja hämmennät
jos katoamaan saisit
irvokkaan
hymyilevän häpeän.

Haavat joita olet
jo jonkin aikaa kantanut
olet sielusi sille myynnyt
sydämesi antanut.

Eikö tuska lopu koskaan
eikö löydy parempaa
jokaisen kerran jälkeen
täytyykö jäädä haavoja
onko elämä sitä
että kyynelissä purjehtii
ja sydän on joutunut
muiden maalitauluksi.

Otat askeleen
et enään jaksa välittää
vaikka huominen
ei enään sinua
näkisikään.

Liian väsynyt
olet huomisiin
jotka tyhjää lupaa
ja kun luulet
ei se olekkaan
niin.

Joku antaa
vain viedäkseen
ja kuin sokea
sinä uskoit
Kaikki kauniit valheet
sen.
****

Kun ei Sonera sitten saa tätä näkyville, jotta ei katoaisi kuitenkaan bitti avaruuteen, hiukan epäilyttää.