Posteljooni kävi meillä tänään, tai ei varsinaisesti, tipautti vain postit eteisen lattialle, niinkuin useimpina päivinä. Tällä kertaa vain postin mukana oli jotain hassua, nimittäin kirje Sinulle. Lasku oikeamminkin. Hetken tavasin nimeä kuoressa epäuskoisena ja päässä risteili tuhat eri vaihtoehtoa, miten joku voi lähettää laskun, kun kuolemasta on jo reippaasti yli vuosi.

Yksi kirje ja tuntui, että koko päivä musteni hetkessä. Miten joku niinkin inhoittava arkipäiväinen asia, kuin lasku, saattaakin saada niin pahasti tolaltaan. En tiedä mitä mietti asiakaspalvelun ihminen, jolle soitin kertoakseni, että maksua ei kannata odottaa, kuolleet kun eivät käy enään töissä. Luulen, että hän oli yhtä hämmentynyt kuin minäkin, asiasta.