Joskus on nsuorastaan hämmentävää, miten ristiriitaista infoa ihmisiltä saa. Varsinkin silloin, kun kyse on läheisestä ihmisestä.

Voin rehellisesti myöntää, että en ole mikään parisuhde expertti. Minä en vain tajua parisuhteen dynamiikkaa, enkä osaa luottaa ihmiseen, joka on vierelläni. Että hän olisi siinä aina. En osaa myöskään kertoa hänelle ajatuksiani tai luottaa siihen, että hän ei pitäisi niitä tyhminä. En myöskään tuo ilmi mielipiteitän tai ainakaan ala vääntämään kättä ihan tosissaan, jos mielipiteet poikkeavat.

Inhoan huutamista, riitelyä ja raivoamista. En osaa enkä pysty käsittelemään ihmistä, joka karjuu kuin palosireeni ja näyttää...raivostuneelta.

Ei, minä rupean joko

a) Nauramaan
b) Itkemään
c) Pakenen paikalta

Oma ukkoni syyttää minua siitä, että en tuo ilmi mielipiteitäni tai seiso niiden takana tarpeeksi tiukasti. Minussa ei ole hänelle vastusta ja olen liian myöntyväinen ja mukautuvainen. Se on ihan totta. Niin olenkin. Minä en vain osaa, enkä edes halua.

Sen ainoan kerran, kun erehdyin tuomaan mielipiteeni ja ajatukseni julki (tosin ehkä hieman kärkkäästi)nsain vastaani kitarisat valkoisena karjuvan ihmisen.

Minä en ymmärrä, miksi ihmiset odottavat minun tuovan mielipiteitäni ja ajatuksiani julki, jos he eivät kuitenkaan halua niitä kuulla?

Terapia tätini sanoi aikanaan, että minä pelkään vihantunnetta ja naamioin sen nauruun tai muihin asioihin. Se on totta. Viha on jotain sellaista, jota ei voi hallita. Olen opetellut hallitsemaan omaani. Sillä olen minäkin heitellyt viilipurkkeja seiniinja kiljunut kuin heikkopäinen raivoani naapureidenkin ihasteltavaksi.

Mutta tosiasia on se, että ei semmoisen ihmisen kanssa keskustella mistään. Ja sellaisten ihmisten kanssa, kuin minä...on epätodennäköistä, että sama virhe toistuu kovin nopeasti uudestaan.

Siinä sitä sitten mennään oravanpyörää..yksi normaali ja yksi epänormaali ihminen, parisuhteessa toistensa kanssa. toinen säikky ja toinen höyryveturi.

Joskus mun tekisi mieli kysyä kaikilta ihmisiltä (niiltä, jotka haluavat kuulla mitä päässäni liikkuu) "Miksi helvetissä te oikein haluatte kuulla, jos ette kuitenkaan sitä kestä?"

Ehkä..se on niin, että sellaisia ihmisiä suututtaa, kun heille selviää etten ajattelekkaan asioista samoin ja että ei, en aio muuttaa mielipidettäni, ilman erittäin painavaa syytä. Ja raivoaminen ei ole sellainen.